Koira, tuo ihmisen paras ystävä ja uskollisin lemmikki. Seuralainen, harrastustoveri ja perheenjäsen. Koira on vanhin ihmisen kesyttämistä eläimistä, ja kissan jälkeen se on toiseksi yleisin lemmikki maailmassa ihmisten kodeissa. Tosin Suomessa on koiria enemmän lemmikkeinä kuin kissoja – noin 600 000 yksilöä. Kaikkein aikojen suosituin koirarotu Suomessa on labradorinnoutaja, joita on noin viisi prosenttia kaikista maamme rekisteröidyistä koirista.

Koirasta tuli kotieläin

Sudesta kesytettiin ja jalostettiin koiria hyötyeläimeksi jo silloin, kun ihmiset alkoivat viljellä maata ruoantarpeeseen. Helpon ruoan houkuttelemana alkoivat sudet lähentyä ihmistä, ja evoluutio alkoi muuttaa lajia pikkuhiljaa kohti koiran ja suden eroa. Suden ja koiran lajien erkaantumista toisistaan tapahtui nykytiedon valossa neljään eri otteeseen, minkä vuoksi nykyiset koirarodut eroavat toisistaan niin paljon sekä ulkoisesti, että luonteenpiirteissään.

Alkujaan koiria hyödynnettiin paitsi vahtina, myös jyrsijöiden torjunnassa ja jätteensyöjinä. Melko varhaisessa vaiheessa – jo noin 9 000 vuotta sitten – on Siperiassa myös aloitettu koirien jalostus vetokoirina. Mutta yhä edelleen kesykoiran ja muiden koiralajien lisääntyminen keskenään on mahdollista, eli tietty yhtäläisyys lajien välillä on säilynyt tuhansien vuosien jalostumisesta huolimatta.

Koiran luontaiset vietit

Luontaiset vietit ovat koirilla säilyneet vahvoina, ja ne ovatkin syy koiran kaikkeen käyttäytymiseen.

  • Ravinnonhankinta, vietti joka pohjautuu metsästys-, saalistus-, jäljestys-, etsintä-, ja noutovietteihin. Nämä vietit ovat erityisen vahvana metsästystarkoitukseen jalostetuilla koirilla, ja niitä hyödynnetään myös esimerkiksi etsinnöissä käytetyillä koirilla.
  • Pakovietti, vietti joka aiheuttaa koiralle joko halun tulla tutustumaan, hyökätä tai pyrkiä pakenemaan. Hyökkääminen kohdistuu koirilla nimenomaan pakenevaan kohteeseen, ei niinkään paikallaan seisovan päälle hyökkäämistä. Vietti paeta näkyy esimerkiksi koiran halussa päästä hihnasta vapaaksi sitä riuhtomalla tai puremalla. Pelokas koira saattaa vältellä ihmistä, tai arka koira voi jopa teeskennellä kuollutta pelätessään.
  • Aggressio, vietti joka saa aikaan koiran tarpeen arvojärjestyksen muodostumiseen laumassa. Usein koiralle on selvää ihmisen ylemmyys lauman arvojärjestyksessä, mutta etenkin aikuisuuden kynnyksellä koira saattaa testata tätä arvojärjestystä, ja pyrkiä nousemaan laumassa ylemmäs. Tämä vietti myös saa aikaan koiran halun puolustaa sekä omaa reviiriään, että laumaansa tunkeutujilta.
  • Lisääntymisvietti, vietti joka luonnollisesti saa aikaan halun lisääntyä, ja narttukoirille myös hoitaa jälkeläisiään. Koira ja susi eroavat tässä lajillisesti, sillä susissa sekä uroksella että naaraalla on hoivavietti, koirissa ainoastaan naaraalla. Koirille parittelu ei ole aina itsestään selvää, ajoitus eli nartun kiima on siinä oltava kohdillaan.

Kehonkieli

Koiralle on ihmisen kumppanina kertynyt lukuisia tapoja viestiä. Viestimisen keinoina ovat korvien, hännän ja ruumiin asennot, katsekontakti sekä ääntely. Häntä kertoo usein koiran mielialoista. Sen ollessa vaakatasossa koira on tyytyväinen, ylös nostettuna on koira tarkkaavainen tai jännittynyt. Jos häntä on takajalkojen välissä, on koira peloissaan tai ainakin varauksellinen.

Korvien asennosta voi myös päätellä paljon. Kun ne ovat pystyssä, on koira tarkkaavainen ja kiinnostunut. Taaksepäin tai sivuille luimistelevat korvat ovat merkki epävarmuudesta ja epäröinnistä, ja joskus myös merkki syyllisyydestä pahanteon jälkeen.

Tasaisella murinalla koira varoittaa ja on valmiina puolustautumaan. Jos murinan äänenkorkeus vaihtelee, on se puolestaan merkki mielihyvästä. Haukku voi olla varoittavaa, iloista tai kertoa koiran ikävästä.

Koirarotujen jaottelu

Lukuisat koirarodut voidaan jaotella kymmeneen pääryhmään koiran käyttötarkoituksen mukaisesti. Nämä puolestaan jakaantuvat pienempiin ryhmiin, jotka jakautuvat satoihin varsinaisiin virallisiin rotumääritelmiin.

Pääryhmät ovat:

-lammas- ja karjakoirat

-terrierit

-mäyräkoirat

-snautserit, pinserit, sveitsinpaimenkoirat, molossikoirat

-pystykorvat, alkukantaiset koirat

-kanakoirat

-vesikoirat, noutavat koirat, ylösajavat koirat

-seurakoirat, kääpiökoirat

-vinttikoirat

-ajavat koirat, jäljestävät koirat.